Mistä perustuslain muutoksessa on kyse

Mistä perustuslain muutoksessa on kyse

Kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset, Euroopassa tapahtuneet terrori-iskut ja uudenlainen informaatiovaikuttaminen herättävät ihmisissä ymmärrettävistä syistä huolta.

Tähän todellisuuteen pitää Suomessa varautua, mutta olen silti hämmästynyt siitä, miten kritiikittömästi lähes kaikissa muissa eduskuntaryhmissä suhtaudutaan perustuslain muuttamiseen kiireellisellä menettelyllä.

Ulkovallat ja ulkovaltojen edustajat eivät nauti Suomen perustuslain suojaa. Perustuslakia ei muuteta siksi, että puolustusvoimat saisivat valvoa ulkovaltojen toimintaa suomalaisissa tietoverkoissa. Perustuslakia muutetaan, jotta suomalaisten luottamuksellisen viestin suojaa voidaan rajoittaa.

Turvallisuus on politiikassa ja julkisessa keskustelussa painava argumentti. Tästä huolimatta on pelottavaa, kuinka vähän analyysia on näkynyt siitä, että perustuslakia aiotaan muuttaa poikkeuksellisen menettelyn kautta.

Perustuslakivaliokunta on omissa lausunnoissaan painottanut perustuslain pysyvyyden tärkeyttä sekä sitä, että perustuslain mahdollisia muutostarpeita arvioidaan huolellisesti. Valiokunta on myös lausunut, että välttämättömiksi arvioidut muutokset tulee tehdä perusteellisen valmistelun sekä siihen liittyvän laajapohjaisen keskustelun ja yhteisymmärryksen pohjalta.

Suomen voimassa olevaa perustuslakia ei ole koskaan muutettu kiireellisessä menettelyssä.  

Esitys perustuslain muutoksesta on periaatteellisesti merkittävin asia mitä istuva eduskunta tämän vaalikauden aikana tulee käsittelemään, sillä kyse on perusoikeuksiin tehtävästä rajoituksesta, ja vieläpä yksityisyyden suojaan suoraan liittyvästä sellaisesta.

Eduskunta ottaa syksyn aikana kantaa kolmeen erilliseen kokonaisuuteen. Ensimmäinen niistä on hallituksen esitys perustuslain muuttamisesta. Toinen on perustuslain muuttaminen kiireellisessä menettelyssä. Kolmas on itse tiedustelulainsäädäntö ja sen sisältö. Vaikka houkutus on suuri kytkeä nämä kokonaisuudet yhteen, on jokainen näistä erillinen päätös, jota pitää tarkastella erikseen. Vaikka kannattaisikin hallituksen esitystä tiedustelulainsäädännöksi, voi toisin sanoen silti olla sitä mieltä, että perustuslain muuttamista ei pidä tehdä poikkeamalla normaalista säätämisjärjestyksestä.

Tällä viikolla eduskunta päättää hallituksen esityksestä perustuslain muuttamisesta. Muutos mahdollistaa luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoittamista uusin perustein. Esityksen mukaan perustuslain 10 pykälään lisätään uusi momentti, jonka mukaan lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuteen “tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta”.

On tärkeää painottaa, että vaikka tämä esitys nyt on poliittisesti kytketty vahvasti tietoliikennetiedustelun mahdollistamiseen, on tämä muutos perustuslakiin luonteeltaan yleinen, ja mahdollistaa siten tulevaisuudessa myös muita lainsäädäntöhankkeita, jotka pohjautuvat tähän samaan rajoitusperusteeseen. Kuten perustuslakivaliokunta omassa mietinnössään toteaa, “ei perustuslain sisällöllistä muutosta tule arvioida eduskunnan käsiteltävänä olevan tiedustelulainsäädännön mahdollistamisen näkökulmasta”.

Muutos on periaatteellisesti tärkeä myös sen takia, että luottamuksellisen viestin rajoittaminen tämän muutoksen myötä irrotetaan rikollisesta toiminnasta. Jatkossa yksityisyyden suojaa voidaan siis rajoittaa myös tiedon hankkimiseksi tilanteissa, joissa ei tiedonhankintavaiheessa eikä välttämättä muutoinkaan voitaisi kohdistaa henkilöön konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä.

Vaikka vasemmistoliiton näkemys on, että tällainen rajoitusperuste voidaan perustuslakiin lisätä, haluamme kuitenkin painottaa, että muun kuin sotilaallisen toiminnan kohdalla tämä rajoitus on kytketty vain vakaviin uhkiin. On keskeistä, että tätä kynnystä myös käytännössä sovelletaan, niin että luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoittaminen tavallisten ihmisten kohdalla tehdään vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa se on välttämätöntä tiedon hankkimiseksi kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavista tekijöistä. Samaten painotamme lain perusteluihin sisältyvää selkeää linjausta siitä, että tämä rajoitus ei mahdollista yleistä, kohdentamatonta ja kaikenkattavaa tietoliikenteen seurantaa.

Toinen periaatteellisesti iso kysymys josta eduskunta tällä viikolla äänestää, on perustuslain muuttamisen säätämisjärjestys. Hallitus on lakiesityksessä ottanut kantaa kiireellisyyden puolesta, mutta perustuslakivaliokunta pidättäytyi yksimielisesti esityksen julistamisesta kiireellisiksi. Asia on siksi nyt eduskunnan käsissä.

Vasemmistoliiton näkemys on, että ehdot kiireelliselle menettelylle eivät tässä tilanteessa täyty. Perustuslaivaliokunnan mukaan perustuslain muuttamiseen tulee suhtautua pidättäytyväisesti eikä siihen pidä ryhtyä päivänpoliittisten tilannenäkymien perusteella. Valiokunnan mukaan on tärkeää, että perustuslain muutokset pääsääntöisesti käsitellään normaalissa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Kynnys on haluttu pitää korkeana niin perustuslain aseman suojaamiseksi kuin demokratian varmistamiseksi. Jättämällä esitys lepäämään seuraavalle eduskunnalle annetaan kansalaisille mahdollisuus vaalien kautta ilmaisemaan oman kantansa esityksiin, joilla heidän perusoikeuksia rajoitetaan tai muutoin merkittävällä tavalla muutetaan. Mikäli tästä kansanvallan keskeisestä menettelytavasta poiketaan, tulisi perusteet olla poikkeuksellisen selkeitä ja painavia.

Kiireellistä menettelyä ei pidä käyttää, ellei siihen on poikkeuksellisesti välttämätöntä tarvetta. Kysymys kuuluu siksi, onko meillä nyt käsissä sellainen tilanne? Ei ole.

Niin hallituksen esityksessä kuin ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan lausunnoissa on tehty ansiokkaita kuvauksia turvallisuusympäristössä tapahtuneista muutoksista, teknologisen kehityksen vaikutuksista turvallisuuspolitiikkaan ja tiedustelutoimivaltuuksien tarpeelle. Kaikki tämä on kiistattomasti totta. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa, että kyseessä on yleinen kuvaus turvallisuustilanteen muutoksista, jotka ovat todellisuutta kaikissa valtioissa ympäri maailman. Mitään poikkeuksellista ja välttämätöntä, juuri tähän aikaan liittyvää tarvetta, ei ole kuitenkaan yksilöity.

Poliittisesti hyvä osoitus tämän poikkeuksellisen ja välttämättömän tarpeen puuttumisesta on se tosiasia, että hallitus on antanut sote-uudistukselle etusijan suhteessa tähän lakihankkeeseen. Mikäli tarve olisi poikkeuksellinen ja välttämätön, olisi ollut mahdollista edetä nopeammin. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös monet esityksestä lausuneet oikeusoppineet, joiden mukaan “kulunut aika esityksen antamisesta horjuttaa hallituksen esityksen kantaa siitä, että Suomen turvallisuustilanteen heikentyminen ja tarve varautua Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan muodostaisivat sellaisen poikkeuksellisen tilanteen, jossa perustuslain kiireelliselle muuttamiselle on osoitettavissa välttämätön tarve.”

Eduskuntavaalien läheisyys on myös seikka, joka on huomioitava arvioinnissa. Kiireellisellä menettelyllä saavutettavissa oleva ajallinen säästö on hyvin pieni verrattuna normaalissa säätämisjärjestyksessä etenemiseen.

Mikäli perustuslakia muutetaan kiireellisessä järjestyksessä, tulee tästä ennakkotapaus, jolla tulee olemaan vaikutuksia siihen, minkälaisin perustein jatkossa tehdään muutoksia perustuslakiin. Erään asiantunijan sanoin, “Mitä kevyemmin perustein ja lyhyemmän ajan voittamiseksi kiireellinen perustuslain muuttamismenettely hyväksytään, sitä herkemmin ja vähäisemmin syin tähän poikkeukselliseksi tarkoitettuun menettelyyn voidaan turvautua myös jatkossa.”