Avoimuus on tervetullutta – ammattiliittojen kimppuun käyminen ei

Avoimuus on tervetullutta – ammattiliittojen kimppuun käyminen ei

 

Kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo on jättänyt lakialoitteen työmarkkinajärjestöjen tilinpäätösten avoimuuden lisäämiseksi, joka on saanut varsin paljon allekirjoituksia.

Minä haluaisin uskoa Hjalliksen vilpittömyyteen mitä tulee avoimuuden edistämiseen. Läpinäkyvyys, avoimuus ja kansalaisten tiedonsaantioikeus ovat tärkeitä asioita ja niiden lisääminen on lähtökohtaisesti kannatettavaa. Vasemmistoliitto on järjestelmällisesti pyrkinyt edistämään esimerkiksi yritysten tilinpäätösten ja muun taloudellisen tilinpidon avoimuutta ja kattavuutta.

On ilahduttavaa ja tervetullutta, että edustaja Harkimo on kiinnostunut edistämään avoimuutta tilinpäätöstietojen osalta. Johdonmukaisuuden nimissä edustaja Harkimo ja kokoomus ajavat varmasti avoimuutta yhtä suurella tarmolla myös maakohtaisen veroraportoinnin, automaattisen verotietojenvaihdon ja esimerkiksi hallintarekisterin osalta.

On varmasti myös syytä pohtia, tulisiko yleishyödyllisten yhteisöjen kirjanpitoa vaatia nykyistä avoimemmaksi. Tällöin sama julkisuusvaade olisi kuitenkin syytä ulottaa kaikkiin yleishyödyllisiin yhteisöihin.

Sen sijaan tässä edustaja Harkimon aloitteessa keskitytään vain työmarkkinajärjestöjen tilinpäätösten avoimuuteen. Tämä rajaus on keinotekoinen, joten miksi aloitteentekijä on näin tehnyt? Juuri tähän pohjaa epäilykseni Harkimon aloitteen todellisista tarkoitusperistä.

Minun tulkintani on, että hänen todellinen pyrkimyksensä on heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa, kyseenalaistamalla työmarkkinajärjestöjen yleishyödyllisyyttä, poistaa jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus ja tästä seuraten nostaa liiton jäsenyyden kustannusta suomalaisille palkansaajille.

Tämä on oikein klassista ja perinteistä porvaripolitiikkaa, jota on toteuttanut muun muassa Ruotsin entinen oikeistohallitus, joka nostamalla liittojen jäsenyyden hintaa sai aikaiseksi merkittävän järjestäytymisasteen laskun. Kun järjestäytymisaste laskee ja ay-liike heikentyy, on helpompaa ajaa läpi työntekijöiden asemaa ja työehtoja heikentäviä uudistuksia.

Harkimon aloitteen ongelma on pyrkimys kyseenalaistaa työmarkkinajärjestöjen yleishyödyllisyys. Aloitteessa luotaisiin erillinen rekisteröintivelvoite, joka ei koskisi kaikkia yleishyödyllisiä toimijoita, vaan ainoastaan työmarkkinajärjestöjä. Aloitteen mukaan tämä “muutos lisäisi työmarkkinajärjestöjen saaman julkisen tuen avoimuutta ja helpottaisi arviointia jäsenmaksujen verotuen tosiasiallisesta merkityksestä työmarkkinajärjestöjen edunvalvontatyölle”.

Lakialoite menee metsään rinnastaessaan ammattiliittojen jäsenmaksun julkiseksi työmarkkinajärjestöille annettavaksi tueksi. Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on osa henkilöverotusta eikä järjestötuki – siinä tuetaan yksilön mahdollisuuksia  yrittää parantaa työtekonsa edellytyksiä ja ehtoja. Tältä osin se on verotuksellisesti rinnasteinen tulonhankkimisvähennykseen. Työmarkkinajärjestöt eivät voi verotuksessa vähentää jäsenmaksutulojaan, kuten eivät myöskään esimerkiksi maksamaansa arvonlisäveroa.

Suomessa on 135 000 yhdistystä. Niistä tuhannet saavat toimintaansa tukea kunnilta ja valtiolta ja harjoittavat elinkeinotoimintaa hankkiakseen varoja yleishyödyllisen toimintansa edistämiseksi. Yleisen oikeustulkinnan mukaan verrattain laajaakaan sijoitustoimintaa ei katsota elinkeinotoiminnaksi, ellei varsinaisen yleishyödyllisen toiminnan osuus jää selvästi sekundaariseen asemaan. Yhdistysten jäsenmaksut ja lahjoitukset on usein mahdollista vähentää verotuksessa. Tässä mielessä työmarkkinajärjestöt eivät ole poikkeus – samat säännöt pätevät vaikkapa vapaaehtoista maanpuolustusta edistävään yhdistykseen.

Tällä hetkllä yhdistysten taloutta valvotaan verrattain tarkasti. Tilinpäätökset eivät nytkään ole salaisia, ja niihin voi tutustua myös esimerkiksi vuosikokouksissa. Monet yhdistykset – myös työmarkkinajärjestöt – julkistavat tilinpäätöksensä esimerkiksi verkkosivuillaan.

Suurempien yhdistysten osalta tilinpäätösten laajempi julkisuus on perusteltua, mutta tällöin sääntöjen tulisi kohdella yhdenvertaisesti kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden toiminnan mittakaavaa ylittää tietyn rajan. Kirjanpitolain mukainen kirjanpitovelvollisuusraja voi tässä valmistelussa olla hyvä lähtökohta, joskin itse olisin valmis harkitsemaan rekisteröintivelvollisuutta myös tätä pienemmille yhteisöille. Pienimuotoisemmalle yhdistystoiminnalle ei kuitenkaan pidä kasata kohtuuttoman suurta hallinnollista taakkaa.

Kuten totesin, avoimuuden lisääminen myös yleishyödyllisten toimijoiden varainkäytön osalta on varmasti perusteltua. Mutta ei kannata íhmetellä, miksi vasemmistolaiset eivät allekirjoittaneet Harkimon aloitetta, kun siinä niin selvästi on kyse paljon muustakin.