Menu
Yleinen

320 000 ilmaista työntekijää

”Pomojen vuoro joustaa” on Vasemmistonuorten työelämää koskevan vaaliteesin otsikko. Työelämän perustavanlaatuisesta muutoksesta kertoo paljon se, että vuonna 2011 oikeus palkkaan on ”repäisevä” vasemmistolainen vaatimus.

Palkattomat työharjoittelut ovat yleistyneet viime vuosina. Vaikka harjoittelut voivat olla sisällöiltään hyvin erilaisia, koskevat ne niin opiskelijoita eri asteilla kuin eri-ikäisiä työvoimahallinnon toimenpiteissä olevia työttömiä, ja yhteistä niille on työn tekeminen ilman korvausta. Varsinkin nuorten huono työtilanne on johtanut siihen, että työtä tehdään ilman palkkaa. Oikeistopuolueiden työvoimapoliittinen kanta vaikuttaa olevan, että mikä tahansa, myös palkaton, työ on parempi kuin ei mikään.

Korkeakouluharjoittelijoiden suhteen ongelman ydin on kova kilpailu työpaikoista. Työnantajien ei kannata maksaa palkkaa harjoittelusta, koska ihmiset ovat valmiita maksamaan työnteostaan itse, saadakseen sopivaa työkokemusta ja jalansijaa työmarkkinoilta. Palkattomat korkeakouluharjoittelut lisäävät eriarvoisuutta opiskelijoiden välissä. Vain harvoilla on mahdollisuus tehdä töitä monta kuukautta ilman minkäänlaista korvausta. Käytännössä on uskallettava ja pystyttävä ottamaan lainaa, tai saatava taloudellista tukea jostain muualta. Opiskelijoiden tasavertaisiin mahdollisuuksiin harjoitteluun olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös yliopistoissa – kehotuksen oikeudenmukaiseen korvaukseen tehdystä työstä on lähdettävä myös sieltä.

Varsinkin vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret ohjataan työvoimatoimiston työllistämistoimenpiteenä harjoitteluun, jota edellytetään nuorilta sosiaalietuuksien saamiseksi. Ilmaisharjoittelua tehdään paljon myös osana ammatillista aikuiskoulutusta, mikä koskee jo ammatillisen koulutuksen hankkineita työttömiä työnhakijoita. Missä elämänvaiheessa tahansa voit päätyä työharjoittelusuhteeseen, jossa on elettävä ainoastaan Kelan antamalla työmarkkinatuella tai työttömyysturvaasi vastaavalla koulutustuella. Joissakin tapauksissa on mahdollista saada ylläpitokorvausta 8 euroa päivä.

Palkattomien työnharjoittelijoiden käyttö melkein ilmaisena työvoimareservinä tarkoittaa käytännössä sitä, että on työntekijöitä, jotka tekevät saman työn jopa viidenneksellä tavallisesta palkasta. Mikään osa tästä ”palkasta” ei tule työnantajan pussista. Työnantajat pystyvät hyödyntämään työnhakijoita ja nuoria vakituisten työsuhteiden korvaamiseksi ilmaistyövoimana, mikä taasen pahentaa työttömyyttä. Lisäksi ilmaisen työvoiman käyttö vääristää kilpailua. Ilmaisharjoittelijaa hyödyntävän yrityksen kilpailuedun maksamme itse asiassa me, koska työnharjoittelijoiden vähäinen korvaus maksetaan työvoimatoimiston kautta verovaroista.

Työ- ja elinkeinoministeriö ei pidä kirjaa siitä, kuinka paljon Suomessa tehdään palkatonta työtä osana erilaisia työllistämistoimenpiteitä. Opetusministeriössä ei pidetä kirjaa opiskelijoiden palkattomista työnharjoitteluista. MOT-ohjelman tekemien laskelmien mukaan työllistämistoimenpiteissä olevat sekä ammattikouluissa ja korkeakouluissa opiskelevat tekivät palkatonta harjoittelua noin 61 000 henkilötyövuotta vuonna 2008. Samana vuonna ilmaista työharjoittelua tehneitä oli yhteensä reilut 320 000 ihmistä, noin 13 prosenttia työvoimasta.

Työnantajien työnharjoittelijoiden käyttö on mittakaavaltaan suurta. Vasemmistoliitto on aikaisemmin vaatinut koulutusremonttia, jolla nostetaan työharjoittelun laatua ja estetään ihmisten hyväksikäyttöä. Vasemmistonuoret vaati marraskuussa 2010 seurantamenetelmiä, joilla pystytään estämään harjoittelijoiden hyväksikäyttöä. Lisäksi vaadittiin että harjoittelun tulee olla lähtökohtaisesti oppimiskokemus. Jos työharjoittelussa joutuu tekemään muiden työntekijöiden tavoin samaa työtä, on tästä työharjoittelusta luonnollisesti maksettava kunnollista palkkaa.

Ennen lamaa opiskelijoiden palkallinen työharjoittelu rahoitettiin julkisella rahalla. Tuen loputtua laman jälkeen tehtiin lainmuutos, joka mahdollisti työharjoittelun, joka ei tapahdu työsuhteessa. Tämä mahdollisti myös palkattomuuden. Julkisen vallan vastuulla on huolehtia siitä, että harjoittelusta saa oikeudenmukaista korvausta ja sen maksajan ensisijaisesti pitää olla työnantaja. On tärkeää, että myös oppilaitosten omat työharjoittelumäärärahat pysyvät riittävinä, jotta koulut pystyvät maksamaan osan harjoittelijan palkasta, ja siten taata opiskelijoille tasa-vertaiset mahdollisuudet harjoitteluun ja työllistämiseen.

Palkattomien työharjoitteluiden yleistyminen on yksi osoitus työmarkkinoiden muutoksesta suuntaan, jossa työntekijät joutuvat suostumaan yhä huonoimpiin työehtoihin. Se on myös osoitus siitä, miten vanhanaikaisesti Suomessa suhtaudutaan työntekoon ja palkkatyöhön, absoluuttisena takeena ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnille ja pärjäämiselle. Perustulo nyt.

4 Comments

  • Juha Ketola
    3.3.2011 at 08:12

    Täytyy ottaa kantaa kirjoitukseesi, koska palkaton harjoittelu oli parasta mitä minulle tapahtui.

    Suoritin opiskeluaikaisen puolen vuoden ty&aouml;harjoitteluni eräässä järjest&aouml;ssä. Heillä ei ollut varaa maksaa palkkaa, mutta otin ty&aouml;n silti, sillä ty&aouml;tehtävät olivat niin haasteellisia. Sain siitä valtavasti kokemusta tulevaisuutta varten ja pidin sitä tärkeämpänä kuin palkkaa. Mielestäni tämä järjest&aouml; ei riistänyt minua vaan päinvastoin, olen kiitollinen, että pääsin heille opettelemaan.

    Mutta eik&aouml; minulle silti olisi kuulunut palkka puolen vuoden kovasta ty&aouml;stäni? No, tilanne oli sellainen, että hyppäsin aivan liian suuriin saappaisiin ja tiesin sen. En tiennyt ty&aouml;tehtävistä mitään, enkä osannut käytänn&aouml;ssä oikein mitään. Toisin sanoen, minusta tuli ty&aouml;nantajalle tuottava ty&aouml;ntekijä vasta harjoittelun loppuvaiheessa. Alkuvaiheessa olin pikemminkin riesa, sillä en saanut juuri mitään aikaan, mutta opettamiseeni käytettiin resursseja. Näin ollen, rekrytointivaiheessa ty&aouml;nantajalla ei olisi ollut mitään syytä ottaa minua palkalliseen ty&aouml;h&aouml;n. Kuka haluaa maksaa siitä, että joutuu käyttämään aikaa opettaakseen ihmistä, joka ei osaa mitään?

    Nykyään olen itse ty&aouml;nantaja ja otan toisinaan palkattomia harjoittelijoita. Teroitan aina heille, että tämä on heidän tilaisuutensa. He eivät maksa meille mitään, he ovat ylimääräisiä ty&aouml;ntekij&aouml;itä, joten heillä on mahdollisuus opetella niin paljon asioita kuin mahdollista. Kaikki on vain heistä itsestään kiinni! Hitaammat pitäytyvät perushommissa, nopeimmille opetamme uusia asioita niin nopeasti kuin he vain ehtivät omaksua. Kaksi olen palkannut, koska he ovat olleet niin päteviä, kaksi on suosituksistani saanut t&aouml;itä muualta (3 vuoden aikana). Ne hitaimmat, jotka py&aouml;rivät harjoittelusta toiseen eri paikoissa, eivät ole ottaneet hommaa riittävän vakavasti. Monesti säälin heitä, koska ty&aouml;nantajana ymmärrän, ettei heillä ole mitään mahdollisuutta ty&aouml;llistyä. Kukaan ei halua näillä palkkatasoilla palkata heikosti suorittavaa ty&aouml;ntekijää.

    Väitän, että hyville ty&aouml;ntekij&aouml;ille on aina kysyntää. Itsekin palkkaan hyvän aina kun näen. Palkaton ty&aouml;harjoittelu on paras tapa muuntaa tietopohja oikeaksi osaamiseksi, mutta se vaatii harjoittelijalta kiinnostusta ja paloa ty&aouml;h&aouml;nsä. Sen sijaan, että kielletään ilmainen ty&aouml;harjoittelu, pitäisi keksiä, miten heikoimmin ty&aouml;ntekoon motivoitunut kansanosa saataisiin syttymään ty&aouml;h&aouml;nsä!

  • Kari Pääkk&aouml;nen
    18.3.2011 at 19:14

    Hyvä Li,
    asia on todella tärkeä, sillä nykyinen järjestelmä vain vie nuorilta itsetunnon ja monet aivan pätevät sekä ahkerat tekijät eivät pääse systeemin kautta vuosikausiin palkkaty&aouml;n syrjästä kiinni. Palkattomia harjoittelijoita, ty&aouml;llistämistoimenpiteiden kohteena olevia ym. käyttävät pääosin kunnat ja muut julkiset yhteis&aouml;t. Tämä on todella härskiä ihmisten alistamista.

    Ketola viittaa itse päässeensä palkattoman harjoittelun kautta hommiin. Näin varmaan on tapahtunut ja on kiva jos joku silloin täll&aouml;in pääsee. Toisaalta kysymyksen voi asettaa siten, että mikä on se yritys, joka ei ole valmis mitään itse uhraamaan saadakseen ammattitaitoista henkil&aouml;kuntaa. On naurettavaa väittää, että yrityksillä ei olisi harjoittelijoille varaa maksaa palkkaa. Jos ei ole varaa maksaa muutaman kuukauden palkkaa harjoittelijalle, niin liiketoiminta ei ole silloin kannattavaa. Jokainen harjoittelija kuitenkin antaa yritykselle my&aouml;s ty&aouml;panoksensa. Kysymys on vain yritystoimintaan pesiytyneestä pohjattomasta ahneudesta ja härskiydestä, kun ei makseta harjoitteluajalta palkkaa. Tämä härskiys tarvitsee tulpan. Kyllä niitä yrittäjiä aina l&aouml;ytyy, jotka ovat valmiita käyttämään ihmisiä härskisti hyväksi. Millään alallla ei tarvitse sitäpaitsi maksaa harjoittelijalle täyttä palkkaa. Ty&aouml;ehtosdopimuksissa on yleensä määräykset harjoittellijoiden palkoista, jotka ovat mitotettu huomattavasti pienemmiksi.

  • Kari Pääkk&aouml;nen
    18.3.2011 at 19:14

    Hyvä Li,
    asia on todella tärkeä, sillä nykyinen järjestelmä vain vie nuorilta itsetunnon ja monet aivan pätevät sekä ahkerat tekijät eivät pääse systeemin kautta vuosikausiin palkkaty&aouml;n syrjästä kiinni. Palkattomia harjoittelijoita, ty&aouml;llistämistoimenpiteiden kohteena olevia ym. käyttävät pääosin kunnat ja muut julkiset yhteis&aouml;t. Tämä on todella härskiä ihmisten alistamista.

    Ketola viittaa itse päässeensä palkattoman harjoittelun kautta hommiin. Näin varmaan on tapahtunut ja on kiva jos joku silloin täll&aouml;in pääsee. Toisaalta kysymyksen voi asettaa siten, että mikä on se yritys, joka ei ole valmis mitään itse uhraamaan saadakseen ammattitaitoista henkil&aouml;kuntaa. On naurettavaa väittää, että yrityksillä ei olisi harjoittelijoille varaa maksaa palkkaa. Jos ei ole varaa maksaa muutaman kuukauden palkkaa harjoittelijalle, niin liiketoiminta ei ole silloin kannattavaa. Jokainen harjoittelija kuitenkin antaa yritykselle my&aouml;s ty&aouml;panoksensa. Kysymys on vain yritystoimintaan pesiytyneestä pohjattomasta ahneudesta ja härskiydestä, kun ei makseta harjoitteluajalta palkkaa. Tämä härskiys tarvitsee tulpan. Kyllä niitä yrittäjiä aina l&aouml;ytyy, jotka ovat valmiita käyttämään ihmisiä härskisti hyväksi. Millään alallla ei tarvitse sitäpaitsi maksaa harjoittelijalle täyttä palkkaa. Ty&aouml;ehtosdopimuksissa on yleensä määräykset harjoittellijoiden palkoista, jotka ovat mitotettu huomattavasti pienemmiksi.

  • Ylimääräinen ihminen
    15.12.2011 at 13:46

    Juha Ketola mainitsee kommentissaan tuon yhden hyvin ovelan tempun jota härskeimmät huijarit käyttävät ly&aouml;mäaseena ty&aouml;tt&aouml;miä kohtaan.

    ”Tämä on sinun mahdollisuutesi!” Eli siis aggressiivinen painostus tekemään ilmaisty&aouml;harjoittelu mahdollisimman ahkeraan ja kovaan tahtiin jotta näyttäisi paremmalta Suuren Herra Ty&aouml;nantajan silmissä.

    Eli käytänn&aouml;ssä ty&aouml;tt&aouml;mälle ilmaisty&aouml;ntekijälle aloitetaan heti opettamaan p*rseennuolenta-taitoja joista ty&aouml;nantaja katsoo aina että kuka menee pisimmälle n&aouml;yristelyssä.

    Ty&aouml;nantajalla on täydet valtuudet itse päättää mikä on riittävästi ahkeraa ja mikä ei. Vaikka ilmaisty&aouml;ntekijä huhkisi hikihatussa, mutta tekee jossain ty&aouml;vaiheessa pienen virheen, voi ty&aouml;nantaja harjoittelun lopussa sanoa että ”valitettavasti et ole vielä tarpeeksi taitava palvelukseemme, mutta saithan sinä arvokasta ty&aouml;kokemusta!”

    Tässä tilanteessa ty&aouml;harjoittelija ei pysty sanomaan mitään vastaan koska teknisesti ottaen ty&aouml;nantaja on oikeassa. Ja kun koko ty&aouml;voimatoimiston toiminta perustuu juurikin näsäviisasteluun ja tempput&aouml;ihin, ei hyväksikäytetty ty&aouml;t&aouml;n voi muuta kuin mennä takaisin kortistoon ja ottaa vastaan taas uusi ty&aouml;harjoittelu, koska ”hän tarvitsee lisää ty&aouml;kokemusta harjaantuakseen ammatissaan paremmaksi” ja se sitten ”lisää mahdollisuuksia” ty&aouml;llistyä palkallisiin t&aouml;ihin. Mutta näin ei tosiasiassa koskaan käy.

Leave a Reply