Koulutuksen tulee tasata luokkaeroja

Koulutuksen tulee tasata luokkaeroja

Suomalainen koulutusjärjestelmä on monella tapaa ollut menestystarina. Suomalainen peruskoulu ja toinen aste on tarjonnut kaikille tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautua sekä tehnyt suomalaisista kansainvälisesti tunnettuja korkeasta osaamisesta. Myös molemmilta toisen asteen opintopoluilta on voinut jatkaa jatko-opiskelemaan korkeakouluihin. World Economic Forumin kesällä 2014 julkaisemassa raportissa, jossa Suomi oli valittu maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi, nostettiin vahvuutena esille koulutusjärjestelmä, joka on taannut työntekijöille nopeasti muuttuvaan ympäristöön sopivat taidot ja korkean osaamistason.

 

Tällä hetkellä suomalaista koulutusjärjestelmää uhkaa resurssien vähentyminen sekä uudistukset, jotka tähtäävät koulutuksen tulosvastuun ja maksullisuuden kasvattamiseen. Kuluneen hallituskauden aikana koulutuksen rahoitusta on vähennetty kaikilla asteilla. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan Suomen tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä on vaarassa murtua. Kun peruskoulusta säästetään, tarkoittaa tämä opetusryhmien kokojen kasvattamista ja erityisopetuksen sekä avustavan henkilöstön vähentämistä. Opettajien arki muuttuu yhä raskaammaksi, ja erityisesti ne oppilaat, jotka tarvitsevat tukea oppimiseen, jäävät pahimmassa tapauksessa ilman sitä.

 

Syksyllä 2014 päätettiin, että ammatilliselta koulutukselta vähennetään noin 200 miljoonaa euroa, jopa viidesosa sen kokonaisrahoituksesta. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan toimipisteiden lakkauttamisia sekä rahoituksen suuntaamista lyhyisiin tutkintoihin. Tämä johtaa siihen, että opiskelijoista yhä useampi joutuu heti peruskoulun jälkeen muuttamaan kotoa jatkokouluttautumaan (ja siksi mahdollisesti myös yhä useampi jättää hakematta opiskelemaan). Itsenäisesti asuvien nuorten opintojen keskeyttämisen todennäköisyys on jo nyt kaksinkertainen verrattuna muihin ammattiin opiskeleviin. Ammattiin opiskelevien nuorten vanhempien tulot vaikuttavat myös edelleen nuoren opintorahaan ja asumistukeen, vaikka he asuvat itsenäisesti. Toiseen asteeseen kohdistetut leikkaukset tulevat tarkoittamaan niin ammatillisten oppilaitosten kuin lukioiden määrän vähenemistä.

 

Julkiseen keskusteluun on myös nostettu lukuisia esityksiä, jotka tähtäävät korkeakoulujärjestelmän murentamiseen. Teknologiateollisuus esitti vuoden 2015 alussa, että puolet yliopistoista voitaisiin sulkea. Syksyllä 2014 opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiesten valmistelemassa tulevaisuuskatsauksessa esitettiin, että Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön lukukausimaksuja  EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille, tai vaihtoehtoisesti kaikille opiskelijoille, jotka opiskelevat vieraskielisissä ohjelmissa kansalaisuuteen katsomatta. OKM:n tulevaisuuskatsauksessa väläytettiin myös vaihtoehtoa, jossa ainoastaan yhden tutkinnon suorittaminen olisi mahdollista maksutta. Hallituksen pöydällä on myös ollut esityksiä pienten laitosten sekä opetus- ja tutkimusyksiköiden lopettamisesta, yliopistojen rahoituksen ehdollistamisesta sille, että tutkijoiden määrää vähennetään ja – taas kerran – lukukausimaksujen laajentamisesta. Näiden ehdotusten toteutuessa ei ainoastaan koulutuksen tasa-arvoistava tehtävä, vaan myös sen tieteellinen ja sivistävä tehtävä, on vaarassa.

 

Suomen kilpailukyky ei voi rakentua palkka- ja verokilpailuun, vaan se pohjautuu ennen kaikkea koulutettuun ja hyvinvoivaan kansaan. Hyviä työpaikkoja ja investointeja ei voi odottaa Suomeen, jos täällä ei ole koulutettua työvoimaa ottamassa töitä vastaan. Siksi on korkea aika turvata koulutuksen resurssit ja lopettaa tulevaisuuden romuttamistalkoot. Hyvä peruskoulu on yksi tärkeimmistä investoinneista Suomessa asuvien hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Peruskoulussa keskeistä on turvata riittävästi resursseja opetusryhmien pieninä pitämiseksi ja erityisopetuksen järjestämiseksi. Samalla tulee edelleen kehittää myös opetuksen sisältöjä. Kouludemokratiaa tulee vahvistaa entisestään ja yhteiskuntaopin puolella käsitellä myös työelämävalmiuksia.

 

Toisen asteen koulutuksen osalta tulee kehittää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välillä.  Jyrkkä jako yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ei ole perusteltu, sillä kaikki alat sekä aktiivinen kansalaisuus edellyttävät yleissivistystä.

 

Koulutuksen maksuttomuus on keskeinen periaate, josta on pidettävä kiinni. Se on paras tapa turvata kaikkien mahdollisuus korkeakoulutukseen, ja sitä kautta myös tehokkain tapa hyödyntää kaikkia niitä inhimillisiä resursseja, mitä Suomessa on. Sen lisäksi tulisi vahvistaa tieteentekijöiden edellytyksiä keskittyä tutkimukseen ja tieteen tekoon. Turvaamalla korkeakouluille riittävä perusrahoitus varmistetaan, ettei Suomen tiedemaailma ei kuihdu pois.

 

Minä vaadin:

 

  1. Peruskoulutuksen resurssit tulee turvata ja opinto-ohjaukseen panostettava nykyistä enemmän. Nykyinen jako uskonnonopetukseen ja elämänkatsomustietoon tulee korvata kaikille yhteisellä aineella, jossa myös käsitellään eri maailmanuskontoja. Uskontokasvatus tulee poistaa myös varhaiskasvatuksen puolelta. Kaiken opetuksen lähtökohdaksi on otettava normikriittisyys, mikä tarkoittaa kriittisyyttä yhteiskunnan syrjiviä normeja kohtaan. Myös esteettömyys on toteutuva kaikkien oppilaiden kohdalla.
  2. Toisen asteen oppimateriaalien tulee olla maksuttomia. Yhteistyötä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen välillä lisätään ja toisen asteen koulutus kehitetään entistä yhtenäisemmäksi.
  3. Kaiken tutkintoon johtavan koulutuksen tulee olla täysin maksutonta sekä julkista kaikille ja kaikilla koulutusasteilla että koko opiskeluaikana.
  4. Korkea-asteen opintoaikojen rajaukset on poistettava.
  5. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen riittävä perusrahoitus turvataan ja korkeakouluverkkoa ei tule karsia eikä korkeakouluja yhdistellä tai lakkauttaa itsetarkoituksellisen erikoistumisen tai säästämisen vuoksi.