Kirjallinen kysymys harmaan talouden torjuntaohjelman jatkosta

Kirjallinen kysymys harmaan talouden torjuntaohjelman jatkosta

Jätin 16.10.2015 Kirjallisen kysymyksen harmaan talouden torjuntaohjelman jatkosta

 

Harmaan talouden seurauksena valtio menettää vuosittain merkittävän määrän tuloja. Hallitus suunnittelee kuitenkin olla myöntämättä harmaan talouden torjuntaohjelman jatkon vaatimaa määrärahaa vuodelle 2016.

Harmaan talouden koko oli eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 teettämän tutkimuksen mukaan 5,5-7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2011 Euroopan komission puolestaan arvioi, että Suomen harmaa talouden laajuus oli 13,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Arviot puhuvat sen puolesta, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden aiheuttama verovaje on merkittävä.

Valtioneuvoston periaatepäätöksillä on mahdollistettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmia vuodesta 1996 lähtien. Kataisen hallitus asetti harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämisen yhdeksi kärkihankkeekseen ja myönsi harmaan talouden torjuntaohjelmalle vuotuisen 20 miljoonan lisäresurssin vuodesta 2012 alkaen.

Vuonna 2014 valtion takaisin saadun rikos- ja verohyödyn määrä oli harmaan talouden torjuntaohjelman ansiosta 47,7 miljoonaa euroa. Se oli 11 miljoonaa lisää edellisvuoteen verrattuna. On todennäköistä, että vuosittainen takaisin saatava summa kasvaisi jatkuvuuden ja pitkäjänteisen työn ansiosta, jos ohjelma voisi jatkaa nykyisillä resursseillaan. Harmaan talouden torjuntaohjelma maksaisi itse itsensä takaisin ja toisi sen lisäksi lisätuloja valtiolle.

Sipilän hallituksen säästöt harmaan talouden torjuntaan tarkoittaisi käytännössä noin sadan talousrikostutkijan vähentämistä. Yhden talousrikostutkijan henkilötyövuosi maksaa noin 60 000 euroa, mutta yhden tutkijan vuoden työpanoksella valtio saa arviolta keskimäärin 110 000 euron tulot. Sisäministeriön arvion mukaan talousrikostutkijoiden vähentäminen viidenneksellä laskee selvitettyjen rikosten vuosittaista määrä 1 900:sta noin 1 500:aan.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaan kohdistuvilla säästöillä on selkeä valtiontaloutta heikentävä vaikutus. Se katkaisee myös pitkäaikaisen viranomaistoiminnan kehittämisen. Ehkäisemällä harmaata taloutta parannetaan julkisen talouden rahoitusasemaa, vähennetään velkaantumista ja lisätään talouspoliittista liikkumavaraa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitkä ovat harmaan talouden torjuntaohjelman päättymisen yhteenlasketut taloudelliset vaikutukset, kuinka paljon hyötyjä jää saamatta verrattuna vähennettyihin kustannuksiin? Voidaanko harmaan talouden osalta siirtyä nettobudjetointiin ja kirjata kokonaisuus omana kohtanaan talousarvioon? Minkälaisiin toimiin hallitus ryhtyy jatkossa harmaan talouden torjumiseksi?