Hämärä, hämärämpi, hallintarekisteri

Hämärä, hämärämpi, hallintarekisteri

Hallintarekisteristä on tullut suomalainen poliittinen ikiliikkuja, ja käänteet kysymyksen ympärillä on saanut mitä oudoimpia piirteitä. Nyt hallintarekisteri on taas kerran eduskunnan käsittelyssä vaikka moneen otteeseen on vakuuteltu, että se on kuopattu ja haudattu. 
 
Suomessa monet vaikutusvaltaiset finanssialan toimijat ovat pitkään ajaneet hallintarekisteröinnin mahdollistamista Suomessa. Se tarkoittaisi luopumista nykyisestä suoran omistuksen mallista, joka takaa niin viranomaisille kuin medialle mahdollisuuden selvittää osakeomistajatietoja ja siten myös puuttua harmaaseen talouteen. Aiemmin muun muassa tuolloinen valtiovarainministeri Stubb väitti, että samainen EU-asetus, jonka nojalla hallitus nyt esittää muutoksia kansalliseen lainsäädäntöä, olisi pakottanut Suomen luopumaan suoran omistuksen mallistaan. Näin ei ole.
 
Massiivisen vastustuksen jälkeen hallitus luopui aikeistaan laajentaa hallintarekisterin Suomessa. Stubb linjasi joulukuun alussa 2015 tiedostustilaisuudessa että “me emme valmistele hallintarekisteriä uudestaan missään muodossa. Hallintarekisteri on haudattu ja kuopattu. Sitä ei tuoda tämän hallituskauden aikana”.
 
Meni puoli vuotta, ja hallintarekisteri palasi taas kuolleista. Silloin tuotiin julki nyt käsiteltävänä oleva esitys, jossa hallintarekisteröinti mahdollistetaan suomalaisille sijoittajille ulkomaalaisten arvopaperikeskusten kautta. Taas kerran väitetään, että EU-asetus ei mahdollista tämän porsaanreiän tukkimista huolimatta siitä, että Suomi edellisellä hallituskaudella neuvotteli asetukseen poikkeuksen juurikin suoran omistamisen mallin säilyttämiseksi jatkossakin, ja huolimatta siitä, että esimerkiksi Norja on ilmoittanut tulkitsevansa arvopaperikeskusasetusta niin, että sijoittajiin kohdistuva suoran omistuksen vaatimus on voimassa myös norjalaisten sijoittaessa muissa maissa liikkeeseen laskettuihin norjalaisten yhtiöiden arvo-osuuksiin.
 
Kaikista oudointa on hallituspuolue perussuomalaisten 180-asteinen käännös hämärärekisterin suhteen. Mistä on hallituksen sisällä oikein käyty kauppaa, minkä seurauksena puolue on päättänyt myydä tämänkin periaatteensa? Vielä viime vuoden lopussa talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen linjasi, että “jos Suomi sallii hallintarekisteröinnin ulkomaiden kautta, se vaikeuttaa sisäpiirinkauppojen ja muiden talousrikosten selvittämistä sekä vähentää verotuksen varmuutta ja oikeudenmukaisuutta”. Timo Soini on kirjoittanut, että “huonot uudistukset kannattaa jättää tekemättä”.
 
Nyt perussuomalaiset ovat kuitenkin sallimassa juuri samanlaisen esityksen eteenpäin viemistä, joka tulee helpottamaan osakeomistusten piilottamista ja sitä kautta myös veronkiertoa.
 
Tämän esityksen ajoitus herättää myös kysymyksiä. Hallitus tuo tämän äärimmäisen kiistellyn esityksen heti kuntavaalien jälkeen. Se ei maininnut sitä sanallakaan käydessään läpi puoliväliriihessä tehtyjä ratkaisuja. Lakiesitys ilmaantui valiokunnan esityslistalle kuitenkin noin puolen vuoden pöydälläolon jälkeen juuri puoliväliriihen alla kaikessa hiljaisuudessa.
 
Omaisuuden julkisuus olisi äärimmäisen tärkeää erityisesti nyt, kun Suomessa hallituksen toimesta ollaan tekemässä Suomen historian suurinta julkisten palveluiden markkinaehtoistamisprojektia sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä.
 
Suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ollaan vastoin asiantuntijoiden esittämää kritiikkiä turvaamassa yli kymmenen miljardin kokonaan verorahoitteiset markkinat. Jo nyt uudistuksen valmisteluvaiheessa huomiota on herättänyt, kuinka monet vaikutusvaltaisissa poliittisissa asemissa olleet ovat siirtyneet suoraan näiden isojen terveyskonsernien palkkalistoille, ulosmittaamaan taloudelliset hyödyt tulevista uudistuksista. Jos yritysten omistustietojen avoimuus heikkenee, miten on jatkossa mahdollista tutkia eri päättäjien ja omistajien välisiä kytköksiä tai suhteita?
  
Oppositio esittää, että Suomen tulee seurata Norjan esimerkkiä, ja soveltaa itse asetukseen neuvottelemaansa poikkeusta niin, että tämä esitys palautetaan valmisteluun, ja tuodaan uudestaan lisättynä sellaisilla säädöksillä, jolla velvoitetaan sanktion uhalla suomalaista sijoittajaa käyttämään ulkomaisessa arvo-osuusjärjestelmässä suomalaisen yhtiön arvo-osuuksiin sijoittaessaan sellaista suoraa tiliä tai tätä vastaavaa järjestelyä, joka mahdollistaa hänen tunnistamisensa omistajaksi arvopaperikeskuksessa. Näiden omistusta koskevien tietojen tulee olla liikkeeseenlaskijayhtiön sekä suomalaisten viranomaisten saatavissa.  
 
Tämä säilyttäisi suoran ja avoimen omistamisen mallin myös ulkomaalaisissa arvopaperikeskuksissa ja vastaisi sitä suuntaa, johon sääntelyä finanssimarkkinoilla koko ajan, tosin liian hitaasti, kehitetään. Kuten Osakesäästäjien keskusliitto on todennut, on Suomi hallituksen hallintarekisteriesityksellä menossa suuntaan, josta muu Eurooppa haluaa pois.