Hallitus voi halutessaan perua syrjivän lomarahaleikkauksen

Hallitus voi halutessaan perua syrjivän lomarahaleikkauksen

Julkaistu Aamulehdessä 2.10.

En ole koskaan saanut niin paljon yhteydenottoja mistään työmarkkinapoliittisesta kysymyksestä kuin työntekijöiden lomarahojen leikkauksesta. Niin lastentarhanopettajat kuin kirjastonhoitajat, lähihoitajat kuin opettajat eri puolilta Suomea ovat ihmetelleet, miten heidän lomarahojensa leikkaus auttaa Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä. He ansaitsevat aiheelliseen kysymykseensä vastauksen, jota eivät ole saaneet.

Juha Sipilän ja Petteri Orpon tapa vähätellä tämän palkanalennuksen vaikutusta suomalaisille perheille ja pienipalkkaisille on hätkähdyttävällä tavalla osoittanut, miten vieraantuneita Kesärannan kokoushuoneissa ollaan tavallisten ihmisten arjesta.

Orpo ja Sipilä puolustavat hallituksen politiikkaa sanomalla, että julkisen sektorin työntekijän käteen jäävät tulot pienenevät vain neljällä eurolla, kun otetaan huomioon hallituksen veronkevennykset.

Ensinnäkin tämä luku on harhaanjohtava. Se ei huomioi elinkustannuksen nousua eikä siten kerro siitä, kuinka julkisen sektorin työntekijöiden reaalinen ostovoima muuttuu. Kun hinnat kallistuvat, samalla rahalla saa vähemmän. Arkielämässä lomarahojen leikkaus näkyi useiden satojen eurojen kertaleikkauksena kesän tilinauhoissa. Sillä rahalla on monissa perheissä maksettu niin lomamatkoja kuin ylimääräisiä menojakin.

Lomarahaleikkaus on sovittu määräaikaiseksi, mutta se tehdään kolmena peräkkäisenä vuonna. Hallitus yrittää nyt vierittää vastuun palkanalennuksesta työmarkkinajärjestöille sanomalla, että ne sopivat palkkojen leikkauksista, ei hallitus.

Tällainen vastuunpakoilu ei ole vastuullista poliittista johtamista. Hallitus tietää varsin hyvin, että työmarkkinajärjestöt eivät vastustaisi, mikäli hallitus ilmoittaisi halukkuudestaan perua tämä epäreilu leikkaus. Ratkaisu on nimittäin hallituksen pöydällä. Osoittamalla kunnille ja muille julkisen puolen työnantajille tarvittavat taloudelliset resurssit lomarahojen palauttamiseksi pystyisi hallitus korjaamaan tämän epäkohdan ennen kuin se toistuu vielä kahtena seuraavana vuonna . Vaadittava määräraha on noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa suunnilleen esimerkiksi tämän vuoden tuloverokevennyksiä.

Äskettäin uutisoitiin siitä, kuinka jopa 40 prosenttia suomalaisista lastentarhanopettajista on harkinnut alanvaihtoa. Syy on työn raskas luonne yhdistettynä OECD-maiden huonoimpiin palkkoihin. Suomalainen hyvinvointivaltio ei kestä tilannetta, jossa äärimmäisen arvokasta työtä tekevät, jokaisen suomalaisen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta vastuussa olevat ammattilaiset pohtivat alanvaihtoa työnsä vähäisen arvostuksen takia. Yhteiskuntamme ei toimi ilman näiden ihmisten panosta.

Li Andersson

Kansanedustaja
Vasemmistoliiton puheenjohtaja